sarja 9 45356D, 45318D WDM === 1. WDM Wavelength division multiplexing. Kuitutekniikassa käytettävä multipleksaustapa, jolla yhdessä kuidussa saadaan kuljetettua monta kanavaa. Eri kanavat käyttävät eri alloonpituutta (eli väriä). 2. Miten Dense WDM eroaa "tavallisesta" WDM:stä? Dense WDM:ssä kanavien välissä oleva käyttämätön kaista on paljon pienempi kuin "tavallisessa" WDM:ssä. DWDM:ssä kanavien väliin jää 1-4 nm ja 30 nm:n kaistaan mahdutetaan monta kanavaa, kun WDM:ssä kanavien väliin jää 10-30 nm. Yhden Gb/s -kaistan leveys on noin 0.01 nm. 3. Miten WDM eroaa FDM:stä? Kirjoita lyhenne FDM auki. FDM = frequenvy division multiplexing. Periaatteessa sama asia kuin WDM, FDM-nimeä käytetään tapauksista joissa kanavien väliin jäävä alue on vain muutama kertaa yhden kanavan vaatima kaistanleveys. Näin on esimerkiksi radiotekniikassa. 4. Miten WDM eroaa TDM:stä? Kirjoita lyhenne TDM auki. TDM = time division multiuplexing. TDM:ssä kanava jaetaan tietyn pituisiin palasiin, tällä saadaan samaan kanavaan periaatteessa monta kanavaa. TDM:llä ei voida lisätä kokonaiskapasiteettia toisin kuin WDM:ssä. Gigabit Ethernet ================ 5. Gigabit Ethernet. Gigabit ethernet on vanhempiin ja hitaampiin etherneteihin perustuva nopea, 1000 megabittiä sekunnissa siirtävä verkkostandardi. Gigabit ethernet vastaa melko saumattomasti OSI-mallia, ja eroaa vain niiden kerrosten osatlta, joista on suora yhteys fyysiseen kerrokseen. Suuren nopeuden aiheuttamia ongelmia on kierretty mm. ottamalla käyttöön MAC-kerroksessa carrier extension ja packet bursting. 6. Vertaa Gigabit Ethernetiä tavalliseen Ethernetiin ja Fast Ethernetiin. Erona on tietenkin nopeaus, tavallinen Ethernet siirtää 10 Mb/s, Fast Ethernet 100 Mb/s. Suuri nopeus aiheuttaa tiettyjä ongelmia. Esim. jos 200 metrin päässä olevat koneet aloittavat samaan aikaan 64 tavun kehyksen lähettämisen, törmäystä ei huomata. Gigabit Ethernetissä ongelma on ratkaistu ns. carrier extensionilla, jolla lyhyiden kehysten lähetysaikaa pidennetään 512 tavua vastaavaksi ja törmäykset huomataan. Toinen tapa ratkaista tämä on backet bursting, jossa lyhyet kehykset sidotaan yhdeksi isoksi paketiksi, joka on 512 tavua tai isompi. Gigabit Ethernet vaatii kaapeloinnilta enemmän kuin hitaammat Ethernetit, kuparikaapelien ja liittimien laadulta vaaditaan paljon enemmän. Valokuitu on helpoin tapa saada aikaan stabiili verkko. 7. Vertaa Gigabit Ethernetiä muihin nopeisiin lähiverkkotekniikoihin. ATM:ään verrattuna Gigabit Ethernet on nopea ja edullinen verkkoratkaisu, koska Gigabit Ethernet-verkon rakenne on yksinkertaisempi kuin ATM:n ja laitteistolta ei vaadita niin paljoa. Toisaalta Gigabit Ethernet ei tarjoa riittävää palvelun laatua esim. multimediasovelluksille. Vaikka kaistanleveyttä on paljon, yhdelle koneelle sitä ei voida taata aina riittävästi. Yhdessä segmentissä olevien koneiden verkonsaantia ei voida priorisoida ja yhden koneen käyttöönsä saama kaistanleveys riippuu verkon kuormituksesta. ATM:llä tämä onnistuu, koska käytössä on QoS -systeemi, joka tukee hyvin reaaliaikaisten palveluiden vaatimuksia. High-Availability verkot ======================== 8. Luettele ja selitä 1-2 virkkeellä high-availability -verkon tuntomerkit. Kestävyys, verkon komponenttien pitää olla luotettavia ja käyttöä kestäviä. Redundanssi, jos yksi komponentti menee rikki, se on kahdennettu ja redundantti komponentti korvaa rikki menneen automaattisesti. Hallittavuus, verkkoa pitää pystyä valvomaan ja siinä kulkevaa liikennettä ja sen määrää profiloimaan ja verkon toimintaa säätämään. 9. Miksi tarvitaan high-availability -verkkoja? Yrityksen työntekijöiden kannalta on olennaista että verkko toimii koko ajan ja he pystyvät hoitamaan työtehtäviään. Toisaalta sellaisen yrityksen kannalta joka tarjoaa verkkopalveluita asiakkaille, on tärkeää verkko toimii koko ajan -- asiakkaat ovat maksaneet siitä että verkko toimii. Hyvin toimiva verkko on kilpailuetu. Esim. Finnair on valmis maksamaan suuriakin summia siitä että sekä heidän sisäinen verkkonsa että julkiset verkkopalvelunsa toimivat koko ajan hyvin. 10. Miten tehdään high-availability -verkko? Verkko on yhtä heikko kun sen heikoin osa. Jos halutaan rakentaa suuri high-availability-verkko joka todellakin kestää esim. sen että mikä tahansa yksi komponentti saa mennä rikki mutta se ei haittaa toimintaa, joudutaan maksamaan paljon. Periaatteessa kaikki pitää ainakin kahdentaa. ATM:ää kannattanee käyttää backbonen tekemiseen, koska ATM on valmiiksi kahdennettava ja resilientti. Lisäksi ATM-verkkojen verkonhallintaominaisuudet ovat hyvät. Tietopalvelimet ja vastaavat pitää kahdentaa. Niissä käytetyn ohjelmiston pitää tukea replikointia. Palomuurijärjestelmän pitää olla kahdennettu ja sen pitää kestää primäärisen palomuurikoneen hajoaminen ilman oireita. HA-verkkoja on monentasoisia. Periaatteessa kahdennusta voidaan lisätä joka tasolle, jolloin järjestelmästä voi tulla todella kallis.